perjantai, 16. toukokuu 2014

Mitä opin?

Kaiken kaikkiaan blogimaisen oppimispäiväkirjan pitäminen on ollut hauskaa. Olen huomannut pohtivani seuraavaa kirjoitustani silloin, kun koulujuttujen ajatteleminen ei ole akuuttia. Olen ennenkin kirjoittanut oppimispäiväkirjaa, enkä nyt väitä että olisin aiemmin tehnyt niitä jotenkin huonosti, mutta tällä kertaa olen miettinyt sisältöä tarkemmin mitä aiemmin. Luulen sen johtuvan blogista ja siitä, että on mahdollista (vaikkakin epätodennäköistä), että joku sattuisi lukemaan tekstejäni.

Toisaalta, neljän julkaisun jälkeen en voi sanoa olevani sisällä blogimaailmassa tai tietäväni miltä aktiivinen bloggaus tuntuu tai kuinka paljon se vie aikaa.

Tärkein oppini on kuitenkin se, että blogien kirjoittaminen on tehty lähtökohtaisesti helpoksi. Kokeillessani WorldPressiä, tarjosi palvelu hienoja alustoja blogeille ilman että käyttäjän olisi tarvinnut lähteä itse koodaamaan. Olin tyytyväinen myös Vuodatus.net:in tarjontaan. Silti, jos kirjoittaja haluaa haastaa itsensä ja koodaamiskykynsä, voi hän halutessaan muokata bloginsa julkisivua haluamakseen.

Sekä mikä harmittaa ehkä eniten, on se etten tiedä miten linkin saa sisällytettyä yhteen sanaan. Vaikka kuinka yritin löytää tietoa siitä, en vieläkään tiedä miten se tehdään.. 

torstai, 15. toukokuu 2014

Aiheen valintaan liittyvät tekijät

Viimeisimmässä julkaisussani oleva kuva oli siis vitsi. En millään tavalla koe olevani ammattilaisbloggaaja saati edes hyvä blogikirjoittaja. Vaikka kyseessä onkin vain oppimispäiväkirja, otan hirveästi paineita siitä mitä tänne kirjoitan. Heti kun tiedän, että jotain tullaan julkaisemaan – oli se sitten pelkästään blogi, jota käytännössä kukaan ei tule koskaan lukemaan – otan hirveän stressin kirjoittamisesta. Mutta harjoittelu tekee mestarin. Kai.

Viime postauksessani sanoin myös, että minulla on historiaa bloggaajana. Se oli ehkä vähän liioitellusti sanottu, sillä oikeastaan kokeilu jäi yhteen julkaisuun. Totesin, ettei minusta ole muotibloggaajaksi ja ettei minulla oikeastaan ole mitään sanottavaa. Mikä sinänsä on jo ajattelun kärkeä 14-vuotiaalta.

Unohdin muuten viime päivityksessäni mainita, että vaikka Vuodatus.net on jo valmiiksi todella selkeä, ja käyttäjää myös ohjataan mielestäni todella hyvin. Toisaalta esimerkiksi kuvien lisääminen on tehty vähän hassusti. Kuvat tulee ensin ladata alustaan kansioihin, joista ne sitten lisätään julkaisuun. Toisaalta ihan kätevä: kuvat jäävät talteen sen varalta jos niitä haluaa käyttää myöhemmin uudelleen. Mutta näin lyhyen kokeilun kannalta vähän turhauttavan monivaiheinen prosessi.

 

Mutta vihdoin asiaan: miksi valitsin ensimmäisen kirjoitukseni aiheeksi sosiaalisen median? 

Opiskelen pääaineenani viestintää ja sosiaalinen media kiinnostaa minua viestinnän kentästä eniten. Olen kiinnostunut erityisesti sosiaalisen median kautta muodostuvista yhteisöistä ja siitä miten sosiaalista media voi käyttää kriisitilanteissa. Myös sosiaalisen median käyttäjälähtöinen sisällönluonti on kiehtovaa. On mielenkiintoista seurata kuinka niin sanotusta tavallisesta pulliaisesta tulee omalla tietämyksellään suurien uutistalojen iso uutislähde Twitterin kautta (esim. Arto Pulkki). Tai kuinka ravintoloitsijan kipakat vastaukset Facebookissa herättää suuren kohun kansalaisissa (Hans Välimäki ja niin sanottu watergate).

Itselleni oli heti aihevaihtoehdot nähtyäni selvää, että kirjoittaisin sosiaalisesta mediasta. Aikataulusyistä tekstini jäi kuitenkin valitettavasti aika lyhyeksi.

 

hans-valimaki-normal.jpg

Kuva

 

keskiviikko, 14. toukokuu 2014

Oppimispäiväkirja

Olisin alunperin halunnut julkaisualustakseni WordPressin, koska halusin kokeilla jotain sellaista sivustoa, jota en aiemmin ollut käyttänyt. Olin myös kuullut, että WorldPress on helppokäyttöinen. Jostain syystä en kuitenkaan saanut julkastua alustalla blogikirjoituksestani muuta kuin otsikon ja kuvan. Itse teksti ei kuitenkaan siirtynyt blogiin. Koska WordPress ei siis toiminut, päätin käyttää julkaisualustana Vuodatus.net:iä, koska olen joskus entisessä elämässäni yrittänyt pitää alusta - nyt jo poistamaani - blogia. Ajattelin, että ehkä sittenkin vanhassa on vara parempi.

 

Teknologian kanssa käymäni vastoinkäymisen ja aiemman kokemuksen lisäksi julkaisualustan valintaan vaikutti kieli. Tiedostin omat vajaavaiset kykyni tietotekniikassa ja totesin, että ehkä suomenkielinen julkaisualusta helpottaisi työskenteyäni.

 

Enkä ollut väärässä. Vuodatus.net:iin ei vaatinut täyttämään montaa eri kohtaa kirjautumisvaiheen yhteydessä vaan palveluun kirjautuminen oli yksinkertaista ja helppoa. Myöskin tekstien kirjoittaminen ja muokkaaminen oli tehty erittäin helpoksi ja käyttäjäyställiseksi. Hetken aikaa jouduin kuitenkin miettimään muutamia kohtia mitä blogin hallitsemiseen liittyi. Esimerkiksi kohdat "kojelauta" ja "vimpaimet" sekä huvittivat että hämmensivät minua. Mutta etsivä löytää ja kokeileva oppii, ja hetken aikaa eri asioita klikkailtuani löysin ja ymmärsin mitä minkäkin linkin alta löytyy.

 

blogger1-normal.jpg

Kuva

 

 

keskiviikko, 14. toukokuu 2014

Sosiaalinen media

some-normal.jpg                

 

Kuva

Sosiaalisella medialla tarkoitetaan erilaisia verkkopohjaisia sovelluksia, jotka mahdollistavat käyttäjäsisällön luomisen ja jakamisen (Kaplan & Haenlein 2010; tässä Laaksonen et al 2013, 12). Nämä verkkopohjaiset sovellukset ovat erilaisia palveluita, joissa käyttäjät luovat itselleen yksityisiä tai julkisia profiileja, selailevat muiden käyttäjien profiileja, ja luovat täten verkostoja sellaisten käyttäjien kanssa, joiden kanssa he jakavat jotain yhteistä (Byond & Ellison, tässä Harlow 2013, 65). Väliverrosen ja Seppäsen mukaan (2013, 36) sosiaalisen median sisältöjen tuottamista ja vuorovaikutusta ei voi enää erottaa toistaan. Sosiaalisen median kanavat, kuten Facebook, Twitter ja YouTube, tarjoavatkin uusia keinoja jakaa ja saada informaatiota, ilmaista mielipiteitä sekä etsiä tietoa järjestäytymisestä (Valenzuela 2013, 921).

Käyttäjät tuottavat sosiaaliseen mediaan sisältöjä pääasiallisesti harrastajamaisesti ja ei-kaupallisesti, vaikka palvelut itsessään ovatkin kaupallisia (Väliverronen & Seppänen 2013, 36). Vaikka sosiaalisen median käsitteen oleellisena piirteenä on instituutioista vapaa viestintä, on sovellusten käyttö käytännössä keskittynyt muutamien isojen yritysten alustoille (Laaksonen et al 2013, 14). Huolimatta siitä, ettei sosiaalisen median alustoja ole tarkoitettu aktivismitoiminnalle, tarjoavat ne sille erinomaisen toimintaympäristön (Brodock et al. 2009, tässä Harlow 2013, 65). 

Laaksonen et al (2013, 17) toteavat, että tutkimuksellisesti sosiaalista mediaa on mahdollista lähestyä joko yleisenä ilmiönä tai kutakin palvelua tai palvelutyyppiä erikseen tarkasteltuna. 

 

Lähteet:

Harlow, S. (2013): It was a "Facebook revolution": Exploring the meme-like spread of narratives during the Egyptian protests. Revista de Comunicación; 2013, Vol. 12, p59-82, 24p

Laaksonen S-M., Matikainen J. & Tikka M. (toim.) (2013): Otteita verkosta: Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät, Vastapaino

Seppänen, J. & Väliverronen, E. 2013. Mediayhteiskunta. Tallinna: Vastapaino. 

Valenzuela, S. (2013): Unpacking the Use of Social Media for Protest Behavior: The Roles of Information, Opinion Expression, and Activism. American Behavioral Scientist 57(7) 920–942